Näin sitä vierähti taas tovi kunnes saa jotain uutta kirjoitettua.
Viime viikot ovat menneet rauhallisissa merkeissä äänitellen omia projekteja ja kotia leikkien...
Pari viikkoa sitten tuttu bändi pyysi allekirjoittanutta "tuurailemaan" lähestyvälle mini-rundille kun bändin oma laulaja oli ottanut ns.hatkat. Ihan hauska päästä taas keikoille, varsinkin kun ollaan "ison" bändin kanssa matkassa. Eli homman nimi on seuraava: Sparzanza(ruotsi) tulloopi tekemään Silver Mothin kanssa reilu viikon kestävän rundin, joka käsittää ainakin seuraavat paikkakunnat ja esiintymispaikat.
17.4. Nosturi, Helsinki
18.4. FireBox, Seinäjoki
19.4. Rock Cafe, Tallinna
20.4. Tarto ??
21. Loma päivä
22.4. Klubi, Turku
23.4. Hellä, Tampere
24.4. Donington, Kouvola
25.4. Rock in hood, Salo
Tässä yksien treenien jälkeen ihan luottavaisin mielin lähdetään tarpomaan tätä suota. Saa nähdä mitä siitä tulee, jännityksellä odotamme...
Viikonloppuna Trakooma kävi äänittämässä kolmen biisin demon, ja täytyy kyllä sanoa että hyvin vetivät. Trakooma käsittää viisi parikymppistä jäbää etelästä. Taitavia soittajia!!!
Viikonloppuhan lähti totutusti lauantaina klo 10 aikaan kahvikekkereillä liikenteeseen, jonka jälkeen kannuja alettiin kasaamaan. Rummut olivat sekoitus bändin omia kamoja sekä studion tavaroita. Ainoa miinus oli se että sekä bändillä että studiolla oli pienimmät tomit 12-tuumaisia, eli toisen(studion) tomin joutui virittämään aika ylös ja isompi rumpu kun oli niin se vähän söi soundia mutta ei pahasti.
Kun kannut oli kasattu niin oli aika laittaa lisää sumppia tulemaan ja pitää ansaittu röökitauko...
Siinä ulkona rupatellessa bändin rumpali, Sami, alkoi sisällä lämmitellä itseään soittokuntoon. Tässä kohtaa kävi mielessä että ehkä klikkiä ei tällä kertaa tulla tarvitsemaan koska rumpali tuntui pitävän biitin kasassa oikein hyvin ja musatyyli oli kuitenkin paikoitellen todella nopeaa Death Metallia jossa klikki vain sekoittaisi asoita enemmän kuin auttaisi.
Näin siis lähdettiin liikkeelle ilman klikkiä. Kun kitarat ja bassot oli saatu vireeseen ja kaikki toimi niin oli aika aloittaa äänitys.
Pohjat saatiin nauhalle taas hyvissä ajoin ja n.klo14 alettiin tekemään kitaroiden jälkiäänityksiä. Kaikki Samun ja Kimin kitarat soitettiin Line6 Spider Valvella, ja on kyllä hienon kuulloinen vahvistin! Jälleen on line6 onnistunut ylittämään itsensä. Kaappina taisi olla V30 ladattu 2x12 Framus.
Kitaroiden jälkeen oli vokaalien vuoro. Ehdotin bändille vokaaleita varten shuren 58 mikkiä, ja vähän epäilevin mielin ehdotus otettiin vastaan, mutta Panun örinäosuudet jokatapauksessa 58:lla vedettiin hyvällä lopputuloksella. Taka-ajatuksena oli tässä taas vokalistien mukavuus, ja 58:n voi ottaa käteen ja heilua ympäriinsä samalla kun äänitetään. Aika vaikea kuvitellä jätkiä esim.istumassa paikallaan baarijakkaralla örisemässä Death metallia isoon konkkamikkiin, hehheh...
Seuraavaksi oli tarkoitus äänittää Syntin huuto-osuudet mutta jostain syystä ei vaan lähtenyt. Syntti yritti, huusi keuhkonsa pihalle ja mikkiäkin välillä vaihdettiin(palaten taas lopulta 58:iin) mutta mikään ei auttanut. Eikä varmaan sekään auttanut että Syntti oli koko viikon ollut flunssassa. Niinpä tehtiin päätös että ennekuin Syntin ääni on lopullisesti mennyttä lopetetaan siltä päivältä hommat siihen ja jätettiin seuraavalle päivälle vielä optio Synttiä ajatellen.
Eipä auttanut kun kahvit taas keitellä ja jutella mukavia. Siinä jonkun aikaa istuttuamme Syntti tuli huoneeseen ja sanoi"tuu käymään, katotaan yks juttu"...Ok... Tässä kohtaa kävi mielessä onko seuraava pysäkki mahdollisesti saunan takana...
No eipä ollut vaan studiossa. Syntti halusi testata vielä omia osuuksiaan ennen kuin luovuttaa. Loppujen lopuksi homma meni niin että kun muut sällit kaffeeltaan kerkesivät studion puolelle, oli eka biisi jo vedetty ja samaan syssyyn meni loputkin! Hyvin oli ukko itsensä kasannut vaikka muutama tunti aikaisemmin ei hommasta meinannut tulla mitään.
Näin päättyi lauantain äänityssessiot onnellisissa merkeissä.
Sunnuntaina jatkui sessiot miksauksella. Koneelta otettiin taas kaikki raidat mikseriin, jossa ne miksattiin stereoksi ja takaisin koneelle. Yhteensä raitoja oli 13-14 mukaan lukien kaiku. Näin nopeassa musiikissa on hankala saada alimmat taajuudet siistiksi, koska basari hakkaa jatkuvasti ja basso soi myös koko ajan, mutta mielestäni siinä onnistuttiin ihan hyvin. Tarkoitus oli taas saada kaikki selkeästi kuulumaan ja se oli suhteellisen helppoa vähäisen raitamäärän takia.
Dynamiikkaprosessoreita käytettiin pelkästään vokaaliraidoilla ja loput hoidettiin feideriautomaatioilla. Ei siksi että tehot tai prosessorit olisivat loppuneet kesken vaan siksi että biiseistä tuli luonnollisemman kuuloisia tällä tavalla. Ja vaikka nyt olikin Death Metallista kyse, ei se mielestäni tarkoita automaattisesti sitä että soundit pitäisivät olla aina samasta muotista, joka tuntuu nykyään olevan ainoa tapa tehdä musiikkia... Eli sen sijaan että haettaisiin viimeisenpäälle prosessoituja soundeja ajatuksena oli pitää soundit luonnollisen kuulloisina.
Myöskään rumpuja ei korvattu sampleillä tai editoitu, vaan se mitä biisissä kuuluu, on yhdellä otolla rehellisesti soitettua tavaraa.
Trakooma lähti studiolta illalla tyytyväisinä ja suunniteli jo seuraavaa viikon reissua Sound Houseen.
Jälleen on siis yksi bändi saanut loisto demon ja Sound House Finland on saanut olla mukana työstämässä sitä. Käykää ihmeessä kuuntelemassa ja kehumassa: www.mikseri.net/trakooma
Tähän loppuun on pakko todeta että vaikka Suomasta löytyy todella kovia bändejä nykyään niin edelleenkään ei ymmärretä studion merkitystä ja se kuuluu kyllä demoista. Bändit äänittelevät demoja treenikämpillään ja luulevat saavuttavansa vastaavaa laatua kuin studiossa, mikä ei pidä paikkaansa. Ainoa kärsivä osapuoli edellämainitussa on itse bändi! Tämä on sääli, sillä kuten sanoin, kovia bändejä kyllä löytyy mutta demojen soundit vaan ovat yleisesti ottaen kuraa.
Täsää kaikki tällä kertaa. Käykää ihmiset diggailemassa suomalaisia bändejä!!!
Tomppa

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti